Siirtoikkuna sulkeutui: Manchester City osti etumatkan, €526,2 M
Päivitetty 4.9. · edellinen luenta 3.9.
Kesän siirtoikkuna on kiinni ja luvut ovat lopulliset. Kärki karkasi omaan luokkaansa, ja viimeinen päivä ehti vielä muuttaa liigan kokonaislukua tuntuvasti. Tässä kesän merkittävimmät löydökset, mitattuina, ei muisteltuina.
Manchester City on käyttänyt €526,2 M, enemmän kuin yksikään kilpailija, ja ero näkyy jo kaukaa. Lähin haastaja Chelsea FC on €406,7 M kohdalla, joten väliin jää €119,5 M, summa, jolla moni seura tekee koko kesänsä. Netto kertoo saman suunnan: netto −€189,2 M, eli kyse ei ole myyntien kierrättämisestä vaan uudesta rahasta. Se ei ole listajohto vaan oma kulutusluokka. Viimeinen vuorokausi toi liigan kirjanpitoon vielä €610,8 M lisää, lopullinen kuva syntyi vasta aivan lopussa. Vastausta ei enää tänä kesänä tule, tammikuuhun asti tämä on järjestys.
Koko liigan kesä yhdessä kuvassa, kärki, kuilu ja hiljainen häntä
Manchester City €526,2 M, Chelsea FC €406,7 M; ero €119,5 M. Jokainen seura käytti yli €10 M.
Manchester City €526,2 M, Chelsea FC €406,7 M; ero €119,5 M. Jokainen seura käytti yli €10 M.
Asteikon toinen pää kertoo yhtä paljon kuin sen huippu. Vertailussa ovat kaikki kaksikymmentä seuraa samalla ikkunalla, joten ero ei selity kattavuudella, hajonta on aito, kärjen etumatkasta hännän varovaisiin. Vertailukohta löytyy vuoden takaa: kesän kärkikuluttaja oli Liverpool FC, €483,1 M, mittakaava on muuttunut vuodessa. Netto kertoo kesän toisen tarinan: suurin nettosijoittaja oli Liverpool FC, netto −€233,4 M, ja suurin nettomyyjä Aston Villa, netto +€65,0 M. Hännässäkin liikuttiin: jokainen seura käytti kesäostoihin yli €10 M. Kortit on lyöty pöytään: kärki pelasi isosti, häntä säästi, ja pöytä on kiinni tammikuuhun. Ikkuna sulkeutui 1.9., joten asetelma on lukittu tammikuuhun, ja lähtöruudut ovat harvoin näin kaukana toisistaan.
Suurin luku houkuttelee suurimpaan johtopäätökseen, ja juuri siksi sitä on syytä jarruttaa. Ostomeno mittaa panosta, ei osumista: hinta ei kerro, sopivatko pelaajat rooleihinsa, eikä sitä, paraneeko joukkue. Sama pätee toisin päin, vähän käyttänyt seura voi odottaa markkinan halpenevan tai luottaa runkoonsa, eikä kumpikaan ole virhe ennen kuin tulokset sanovat niin. Raha tuo nimiä, ei valmista joukkuetta; se punnitaan sarjassa, viikko viikolta. Kulutusjohto on varma. Kesän voittaja ei ole.
Kaksi eri kesää: kuka osti uudella rahalla, kuka myymällä
Bruttomeno kertoo panoksen, netto kertoo mistä se rahoitettiin. ○-merkityillä seuroilla myyntituloja ei ole vielä kirjattu, joten niiden netto on alaraja, todellinen luku voi olla vain parempi.
Kaikkien 20 seuran nettotase: myyntitulot miinus ostomeno.
Vastaus tulee kolmessa erässä. Ensimmäinen erä on jo käsillä: ikkuna sulkeutui 1.9. ja luvut lakkasivat muuttumasta. Toinen tulee viiden kierroksen jälkeen, kun hankinnat ovat joko löytäneet minuutteja ja vakiintuneen roolin, tai eivät. Kolmas on tammikuussa, kun kesän panosta voi ensimmäistä kertaa lukea sarjataulukkoa vasten. Jokainen pysähdys kirjataan etukäteen ja luetaan toteumaa vasten, sama arvio, kolme eri mittaria: ensin raha, sitten roolit, lopulta pisteet. Nyt tiedämme, kuka toimi ensimmäisenä ja kuinka isosti. Seuraavat kuukaudet kertovat, kuka toimi viisaimmin.